Maakuntahallitus
Pöytäkirja 25.04.2022/Pykälä 68

Maakuntahallitus 25.04.2022 § 68  

119/07.03.03/2022  

Maakuntahallitus 30.08.2018 § 126

Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto siirsi kokouksessaan 11.6.2018 kan­sal­lis­puis­to­aloit­teen maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen käsittelyyn. Aloitteessa esi­te­tään kan­sal­lis­puis­to­sel­vi­tyk­sen laatimista Etelä-Karjalan maa­kun­ta­lii­ton ja alu­een kuntien kesken (valtuustoaloite liitteenä).

Selvityksen laatimiseksi tulee tarve aloittaa Etelä-Karjalan luon­to­koh­tei­den päivitys. Samassa yhteydessä voidaan tar­kas­tel­la ar­vok­kai­ta luontokokonaisuuksia ja voidaanko niitä esittää kan­sal­lis­puis­toik­si.

Kansallispuiston perustamisen kriteeristöä:

•      Kukin kansallispuisto perustetaan erityislailla. 
•      Puisto voidaan perustaa vain valtion omistamille maille ja ve­sil­le.
•      Sen pinta-alan on oltava perustamisvaiheessa vähintään 1 000 heh­taa­ria.
•      Alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muu­toin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luon­non­har­ras­tuk­sen kannalta.

Saimaan alueelle on vuonna 1998 kansanedustaja Pentti Tiusasen toi­mes­ta esitetty kansallispuistoa ja asiasta laadittiin lakialoite

(LA 134/2002 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.). Maakuntahallitus eh­dot­ti Suur-Sai­maan luonto- ja virkistysalueselvityksen laatimista Suur- Sai­maal­le ja selvitys valmistui  6.7.2005. Tämä valmistelutyö on lo­pul­ta johtanut Saimaa Geoparkin perustamisen edistämiseen. Geo­par­kin perustamispäätös on odotettavissa noin vuoden kuluttua.

Ehdotus:

Saimaan osalta kansallispuistoasia voidaan katsoa Saimaa Geo­par­kin myötä käsitellyksi. Muutoin luontokokokonaisuuksien tarkastelua var­ten Etelä-Karjalan liitto kokoaa ja kutsuu koolle Etelä-Karjalan luon­to­ryh­män ja valmistelee tarvittavat asiat ohjausryhmän ko­koa­mi­sek­si ja perustamiseksi. 

Päätös:

Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

Maakuntahallitus 25.01.2021 § 8

Maakuntavaltuusto teki valtuustoaloitteen kansallispuistoselvityksen te­ke­mi­ses­tä Etelä-Karjalaan 11.6.2018. Maakuntahallitus käsitteli aloi­tet­ta kokouksessaan 30.8.2018. Maakuntahallituksessa todettiin, et­tä Etelä-Karjalan liitto on laatinut vuonna 2005 valmistuneen Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalueselvityksen Suur-Saimaalle, mikä johti tavoitteeseen Saimaa Geoparkin pe­rus­ta­mi­ses­ta. Saimaa Geoparkin hyväksymispäätös osaksi Unes­con Global Geopark-verkostoa odotetaan tehtävän vuoden 2021 ai­ka­na. Saimaan osalta kansallispuistoasia katsottiin Saimaa Geo­par­kin myötä käsitellyksi. Luontokokokonaisuuksien tarkastelua varten maa­kun­ta­hal­li­tus päätti, että Etelä-Karjalan liitto kokoaa ja kutsuu kool­le Etelä-Karjalan luontoryhmän. Luontoryhmä on perustettu.

Luontoryhmä tulee kokoontumaan jatkossa tiiviimmin osana maa­kun­ta­kaa­voi­tus­pro­ses­sia. Etelä-Karjalan liitossa on käynnistymässä sel­vi­tys Etelä-Karjalan siniviherrakenteesta ja eko­sys­tee­mi­pal­ve­luis­ta, jossa mm. määritellään luonnon monimuotoisuuden ydinalueita maa- ja vesistöalueilla. Samassa yhteydessä on mahdollisuus tar­kas­tel­la Etelä-Karjalan luontoympäristön tilaa ja potentiaalia myös kan­sal­lis­puis­tol­ta vaadittavien kriteereiden näkökulmasta. Haas­tee­na on riittävän laajojen valtion omistamien maiden vähäisyys. Kan­sal­lis­puis­ton tulee olla perustamisvaiheessa vähintään 1000 heh­taa­ria.

Punkaharjun ja Haarikon alueelle on tehty aloite kansallispuiston pe­rus­ta­mi­sek­si. Aloitteen takana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Ete­lä-Kar­ja­lan ja Etelä-Savon luonnonsuojelupiirit sekä paikalliset mat­kai­lu­toi­mi­jat. Aloite toimitettiin ympäristöministeriölle 31.10.2019. Ete­lä-Kar­ja­lan liiton luontoryhmällä ei ole osuutta tähän aloitteeseen. Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riö päätti 17.11.2020, että kan­sal­lis­puis­to­ha­ke­muk­sis­ta jatkovalmisteluun etenee Sallan ja Evon kansallispuistot.

Punkaharjun ja Haarikon alueen aloitteen eteenpäinvieminen edel­lyt­tää laajempaa vuoropuhelua maanomistajien ja alueen toimijoiden kes­ken yli maakuntarajojen. Etelä-Karjalan liiton luontoryhmä voi jat­kos­sa toimia yhtenä vuoropuhelun foorumina ja selvitys Ete­lä-Kar­ja­lan siniviherrakenteesta ja ekosysteemipalveluista tarjoaa myös kansallispuistokysymykseen tarvittavaa pohjatietoa.

Valmistelija: Marjo Wallenius, puh. +358 40 824 0915.

Ehdotus:

Merkitään tiedoksi tilannekatsaus valtuustoaloitteeseen liittyvistä toimista. Viedään tilannekatsaus tiedoksi maakuntavaltuustolle.

Päätös:

Merkittiin tilannekatsaus valtuustoaloitteeseen liittyvistä toimista tiedoksi.

Todettiin, että luontoryhmä toimii yhtenä vuoropuhelun foorumina asiassa.

Viedään tilannekatsaus tiedoksi maakuntavaltuustolle.

Maakuntavaltuusto 15.03.2021 § 7

 Ympäristökoordinaattori Laura Blomqvist esittelee kan­sal­lis­puis­to­asiaa ja Etelä-Karjalan liiton roolia asian edistämisessä.

Ehdotus:

Maakuntavaltuusto merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi.

Päätös:

Merkittiin tiedoksi.

Merkittiin, että Jukka Kopra poistui kokouksesta klo 11:16.

Maakuntahallitus 25.4.2022

119/07.03.03/2022

Valmistelija Laura Blomqvist

 puh. +358 40 139 0173

 laura.blomqvist@ekarjala.fi

Etelä-Karjalan liiton koordinoima vuoropuhelu Haarikon kansallispuistoasiasta käynnistettiin helmikuussa 2021. Ensimmäiseksi kutsuttiin koolle vuonna 2019 jätetyn aloitteen kokoajat eli Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon luonnonsuojelupiirit. Tapaamisessa käytiin läpi aloitteen pohjustamiseksi käytyjä maanomistajakeskusteluja, alueen luontoarvoja sekä tehtyjä aluerajauksia. Tapaamisen perusteella todettiin, että asian selvittelyä kannattaa jatkaa laajemman yhteistyöryhmän kesken.

Huhtikuussa toteutettuun tapaamiseen kutsuttiin luonnonsuojelupiirien lisäksi mukaan Etelä-Savon maakuntaliiton sekä mahdollisen kansallispuistoalueen kuntien edustajat (Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala ja Savonlinna). Käydyn keskustelun pohjalta kunnille valmisteltiin kansallispuiston aluetaloudellisia ja muita vaikutuksia käsittelevä tietoaineisto. Lisäksi kunnilta toivottiin kannanottoa kansallispuistohankkeen edistämiseen osallistumisesta. Kaikkien neljän kunnan kannat olivat myönteisiä. Savonlinna kiinnitti erityistä huomiota kahden jo olemassa olevan kansallispuiston tuomiin matkailuhyötyihin.

Seuraava keskustelu järjestettiin elokuussa, jolloin päätettiin järjestää tutustumisretki Haarikon seudulle ja kutsua mukaan myös maanomistajat Tornator, UPM ja Metsähallitus. Retki toteutettiin 4.10.2021 ja jo sitä ennen aloitettiin keskustelu maanomistajien kanssa. Retken aikana esiin nousi näkökulmaeroja ja asian todettiinkin vaativan vielä paljon selvittelyä ja taustatyötä. Maanomistajat ovat jo tähän mennessä suojelleet arvokkaita alueita yli 200 hehtaaria ja keskustelu uusista suojelualueista jatkuu. Näkemykset niiden ulkopuolisten alueiden luontoarvoista olivat osin ristiriitaiset, koska alueella on myös talousmetsää. Etelä-Karjalan liitto kutsui maanomistajat koolle marraskuussa. Tuolloin todettiin, että keskustelua voidaan jatkaa. Kriittisiä kysymyksiä olivat edelleen alueen todelliset luontoarvot ja maiden lunastukseen tai vaihtoon löydettävä ratkaisu. Tuolloin todettiin myös luonnonsuojelulakiuudistuksen määrittävän kansallispuistokeskustelun jatkoa.

Luonnonsuojelulakiesitys oli lausuntokierroksella alkusyksystä 2021. Lakiesityksen 45 §:ssä esitetään, että jatkossa uusien kansallispuistojen tulisi perustettaessa olla vähintään 3 000 hehtaaria aiemman 1 000 hehtaarin sijasta. Haarikon kansallispuistosta ei ole olemassa tarkkoja rajauksia, mutta arvioitu pinta-ala jäänee lähelle 1 000 hehtaaria. Mikäli minimipinta-ala nousee 3 000 hehtaariin, on alueen luontoarvot järkevintä turvata esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta toteutetulla suojelulla.

Vuoden aikana on asiasta käyty keskustelua keskeisten viranomaisten ja valtakunnallisten vaikuttajien kanssa. Kansallispuistokeskustelun jatkamisen edellytykset selviävät luonnonsuojelulain käsittelyn edetessä.

 Etelä-Karjalan luontoryhmä on käsitellyt asian kokouksessaan huhtikuussa 2022.

Päätösehdotus Merkitään tiedoksi tilannekatsaus valtuustoaloitteeseen liittyvistä toimista. Viedään tilannekatsaus tiedoksi maakuntavaltuustolle.

Päätös Merkittiin tiedoksi tilannekatsaus valtuustoaloitteeseen liittyvistä toimista. Viedään tilannekatsaus tiedoksi maakuntavaltuustolle.